Odottaminen on tylsää, kisat saisi jo tulla. Eilen ajoin koirilla 42km, keskiviikkona ajan vielä kenties jonkun "hyvänmielenpyrähdyksen" tai sitten en.
Eilinen on testi Pemmolle. Sain kuskin B-tiimille harjoitukseen ja ajeltiin ensin 21km minun koirillani jolloin sain otettua ohitusharjoituksia tutuilla koirilla. Hyvin meni ja Pemmo ohitti itsevarmasti ja vauhdilla. Toinen kierros, sama 21km, ajettiin niin että ohitettiin vieras valjakko ja sekin sujui. Syy harjoitukseen on se että Pemmo on temppuillut viime treeneissä. Koiran paikka on nyt kisatreeneissä ollut johtajien takana vauhtiparissa ja Pemmo on hetkittäin ollut suorastaan huono, sen motivaatio on kehno ja yleisolemus jotenkin alakuloinen, häntä ei heilu tauoilla. Ihmettelin sen touhuja muutaman treenin ja aloin miettimään millä koiraa piristää. Jotain piti koittaa joten siirsin sen johtoon jossa se on juossut kauden mittaan paljonkin.
Koiran olemus muuttui hetkessä, liina kiristyi ja asenne oli päättäväinen. En itse usko höpöhöpö tarinoihin koirista jotka ovat niin synnynnäisiä johtajia etteivät muulla paikalla juokse. Ainoa syy minkä keksin on se että Pemmo on pennusta saakka ollut niin kovin Minun Koirani, hyvin herkkä ja mielyttämisenhaluinen ja valitettavasti taitaa tietää myös olevansa hieman erikoisasemassa minun silmissäni;) Johtajia aina tulee kehuttua treeniessäkin enemmän kuin muita joten hakeeko se tällä vain hyväksyntääni ja kehuja, mene ja tiedä?
Kisastarttiin en kuitenkaan tohdi puolitoistavuotiasta, herkkää ja vieraille ihmisille arkaa koiraa johtoon laittaa joten Pemmo saa luvan ainakin alkumatkasta juosta vauhtiparissa Novan ja Voodoon takana. Mutta ehkäpä kun päästään pois hälinästä, uralle tekemään omaa suoritusta niin vaihdan Pemmo Haskiaisen johtoon ja annan juniorin näyttää minulle mikä se on koiriaan.
Kisamietteiden ohella on ollut aikaa katsoa myös pidemmälle tulevaisuuteen. Olen tehnyt päätöksen hieman karsia laumaa; jatkossa pyrin pitämään vain ne koirat jotka kykenevät juoksemaan tämän minulle mieluisimman eli rajoitetun luokan LD-matkan. Samoilla koirilla on helppo sitten treenata myös MD-matkoille.
Blunk lähti jo eilen uuteen valjakkoon. Se koira työskentelee todella rajusti 60-70km ja toivoin koko syksyn että saisin kestävyyttä lisää sille.... ei vaan tunnu onnistuvan. Koira on kookas ja vauhdit kuitenkin suht reippaita joten se juoksee itseltään jalat alta viimeistään 80km kohdalla ja silloin rekipussi kutsuu. Toivon hartaasti että Sulo ja Sanni olisivat perineet isänsä tinkimättömän vetopään ja ihanan luonteen mutta olisivat saaneet myös hieman lisää kestävyyttä. Aika näyttää. Blunk pääsi onneksi erinomaiseen paikkaan jossa ajetaan suht pitkiä treenejä mutta aavistus rauhallisemmalla tahdilla. Seuraan innolla kuinka koira siellä pärjää!
Muista koirista Joe etsii vielä kotia. Sehän on sellainen max 30-40km "tykki", minun valjakkooni selvästi liian rankka otus kun vaihteita on tasan se yksi, 110 lasissa kaiken aikaa...
Sitten on vielä kysymysmerkki Kepuli, oma kasvattini. Sen rakenne on selkeästi lyhyempien matkojen menijän ja se ei meinaa löytää rytmiä juoksuun pitkillä koivillaan. Olen miettinyt sen sijoittamista jollekin lyhyempiä matkoja ajelevalle jotta saisin testattua kuinka se niillä toimii. Tai sitten annan nartun kehittyä ensi talveen ja katson tilanteen uusiksi.
Tänne on luvattu yli 20 asteen pakkasia, myös kisapäiväksi. Joten koirien juoksutakeille tulee käyttöä..... Ja nyt kantamaan puita, paljon puita jotta talovanhus pysyy lämpimänä!
|
0 kommenttia
|
